Kaitpa ne jotain tietävät, on pakko myöntää, kun oireilut ja kehitysaskeleet menevät viikko viikkolta raskauskirjan mukaan. Ällistyttävää! Olisin luullut olevani vähän enemmän oman tieni kulkija. Toisaalta, varmaan tässä tapauksessa on huojentavaa kuulua suloiseen keskitien kulkijoiden massaan. Mutta silti, jos joku haluaa tietää, mitä minulle kuuluu, niin voi googlettaa raskausviikon 28. Sieltä löytyy. Ja sitä edeltävä check list edellisiltä viikoilta :) Kyllä, jalkoja keräillään nurkista, kun lonkat tuntuvat irtoilevan. Kyllä, herään vähintään kolme kertaa yössä joko mylläävän beibin ja/tai vessahädän takia. Ja kyllä, pukeutumisessa mennään "sillä mikä mahtuu"-linjalla. (Mutta järkeviin kenkiin en ole antautunut, mikä laskettaneen eduksi?)
Olen myös harrastanut kivaa! Viime lauantaina olin Fengshuisuunnittelu Tuntun järjestämällä fengshuin perusteet-kurssilla. Päivän aikana teimme virittäviä energiaharjoituksia, opiskelimme fengshuin perusteita ja saimme käytännön vinkkejä siitä, miten kotona nyt sitten kannattaisi alkaa rymsteerata, mikäli siihen ilmenee äkillistä halukkuutta. (Minulla ilmeni, koko sunnuntai meni siivotessa ja fiilistellessä.)
Päivä oli ihana! Ihan kuin rauhallinen kupla keskellä kiirettä ja tohinaa. Oli äärettömän mukavaa vain olla ja noudattaa Marin vinkkiä: älkää tänään yrittäkö ymmärtää, ottakaa vain vastaan. Hyvänä esimerkkinä edellä mainitusta toimi päivän aloittanut rentoutumisharjoitus, jossa lähdettiin mielikuvamatkalle oman sielun unelmakotiin. Ihan järkeilemättä otin vastaan mielikuvat, joita matka toi mukanaan. Tuli vastaan yllättäviä asioita. En tiennyt, että mielikuvakotini on sellainen (mutta se olikin oikeastaan tosi nasta ja kodikas!).
Päivän jälkeen kotona on tapahtunut jonkin verran muutoksia, joista kaikki eivät todellakaan näy päälle päin. Siivosin yhdeltä istumalta muutaman kaapin, josta lähti yksistään jonninjoutavaa paperia pari viikonloppukassillista keräykseen. Samoin tuli vaihdettua eteisen lamppu (ollut palaneena ehkä 3 kk) ja puhdistettua ilmanvaihtokanavat (pitänyt tehdä jo syksystä asti). Tällä viikolla olemme myös löytäneet keittiöön maton, valinneet keittiön mummokaappiin vetimet ja hankkineet kylppäriin korin shampoopulloille. Kaikki nämä ovat odottaneet vuoroaan jo 2 vuotta. MUTTA! Etsinnöistä huolimatta sopivia ei ole tullut vastaan, nyt ne löytyivät kaikki vieläpä samasta kaupasta ilman minkäänlaisia kompromisseja. Matto esimerkiksi on aivan erilainen, mitä olemme sen pari vuotta miettineet, mutta nyt löytynyt on mielestämme täydellinen. Ja mikä tärkeintä, viime lauantain ansiosta ymmärrä, miksi keittiöömme piti löytyä tämä yksi ja ainut oranssinpunertava matto pinkeillä kuvioilla. Maa tarvitsee tulta, siksi aikaisemmin katsomamme beiget eivät ole tuntuneet oikeilta.
Mutta oi aurinkoisuutta! Tänään pakkasesta huolimatta paistoi aurinko, ja mieli virkistyi monta astetta! Ja todistettavasti talitintti lauloi, eli IHAN KOHTA on kevät! Olo oli melkein kuin tonnikeijulla, niin kovasti hymyilytti pinkeästä takista ja michelinukko-käsivarsista huolimatta :)
Pistän vielä muutaman kuvan illalla, kun tulen lenkiltä.
