30.12.2010

Loppisaddikt

Huoh, eilen räpsyripsihuollon ja kynsien laiton jälkeen suuntasin "yksille" kirpparille. Ihan vaan vilkaisin, koska etsin talvitakkia ja kenkiä, jos NE oikeat sattuisi tulemaan vastaan. No ei tulleet, mutta tuli täydellinen misumekko (leopardikuvioinen, en olis ikinä ikinä lähtenyt ettimään sellaista, mutta se osottautui täydelliseksi! Plussaa siitä, että joku on tehnyt sen ihan itse, elikkäs samanlaista ei tarvii odottaa vastaantulevaksi!), Murulle kauluspaita ja hauska pilkkusolmio sekä Rolfylle muhkea kelsiturkki. Testattiin Rolfyn muhkuturkkia jo eilen, ja toimi loistavasti!


Eilinen meni siis vähän tyttöhumputtelumeiningeissä. Aamusta heti menin kantispaikkaan Hyvänolonkeskus Relaxille uusien kynsien ja ripsien laittoon. Viimeksi kynsissä oli turkoosia glitteriä ja valkoisia kiemuroita, mutta ne ei vaan jotenkin tuntuneet ihan omimmilta mahdollisilta. Tällä kertaa palasin tuttuun ja turvalliseen vaaleanpunaiseen, ohessa todisteita. Tähän mennessä olen ite suunnitellut kynnet, ja Jenni on ne tosi taitavasti toteuttanut! Jenni on suunnitellut alkavansa kuvata tekemistään kynsistä mallistoja tatuointiliikkeiden tyyliin, että asiakkaat vois halutessaan valita listalta malleja/kuvioita. Epäilen, että saattaapa tulla muotikynsimalleja entistä enemmän, jos listoille ottaa vaikka muotinäytöksissä/julkkiksilla bongattuja kynsimalleja! Marraskuun Trendissä taisikin jo olla juttua "tee-se-itse"-tyyliin glitterikynsistä. Hyvä idea, tosin minusta on ihan mahtavaa seurata, kun joku taitava keskittyy ja tekee jotain hienoa käsillään, joten taidan jatkossakin käydä Relaxilla... :D


Repeilin eilen keskenäni samaista Trendiä lukiessani, kun katselin muotikuvia. Ymmärrän ehkä sen, että muotinäytöksissä ja samoin muotikuvauksissa vatteet ovat pääosassa, ja malli lähinnä elävä hengari, joka niitä kannattelee, mutta MIKSI oi MIKSI mallien pitää järjestään näyttää ummetuksesta kärsiviltä kuikeloilta? En nyt todellakaan aio ottaa osaa keskusteluun painoindeksistä tässä vaiheessa (vaikka, huoh! Siitäkin olisi sanottavaa!), vaan ihmettelen niitä ilmeitä? Miksi niin totista? Miksi niin ankeaa?

Eikö muodin, niin huippu- kuin tavistallaaja-mallisenkin, pitäisi olla hauskaa ja kaukana totisesta torvensoitannasta? Monet muodinluojat (seuratut bloggarit, julkkikset, stylistit, naapurintytöt jne) kertovat tyylinsä salaisuudeksi sen, että pukeutuvat miten haluavat, mikä tuntuu kivalta ja omalta. Eikös silloin voisi kuvitella, että naamakin näyttäisi iloisemmalta. Mutta anteeksi, ehkä nyt unohdin sen, että ilo ei ole coolia. Asennetta peliin, ylenkatseinen ja halveksiva ilmekö myy paremmin, kuin onnellisen ja vaatteissaan viihtyvän näköinen malli? Peräänkuulutan hymyä!Mielipiteitä otetaan vastaan oikein mielellään!

Asiasta viidenteen, kohta on Uusi Vuosi. Perinteisesti olen ollut tuona hienona hetkenä kipeänä sängyn pohjalla, mutta toistaiseksi olen sinnitellyt. Vain vähän kurkkukipua on tuntunut parin päivän aikana, mutta sekin alkaa jo väistyä. Niin ainakin uskottelen itelleni.. Ihmeempiä uudenvuoden suunnitelmia meillä ei ole, kun aiomme pitää Rolfyn mukana meiningeissä. En halua jättää sitä paukkeeseen yksin, vaikkei se erityisemmin pelkääkään. Varmaan teemme oikein mahtavaa ruokaa (Muru on alan oppilaitoksen käynyt, ja ylemmille voimille kiitos siitä! Ruoka on loistavaa!), tunnelmoimme kotosalla ja lähdemme yöllä kävelemään ulos ja ehkä kutsumme ittemme jonkun kaverin hippaloihin kuokkimaan :) Parhaat bileet syntyy suunnittelematta, näin se vaan on! Kerrankin meno äityi hurjiksi fiftaribileisiksi asiaankuuluvine heittokampauksineen ja kellohelmoineen ja rokkiartistineen ihan tavallisena lauantaina, kun Sanna ja Suvi päättivät, että nyt kaivataan rokkistaroja :) Mutta sehän onkin jo aivan toinen tarina...

28.12.2010

Ale on ihan sukat.

Menipä vahvasti tänään ale-shoppailut! Lähdettiin Murun kanssa hirmu torhakkaasti liikkeelle, mutta tulos oli laihaakin  laihempi. Pari putelia hiuslakkaa, koiralle jauhelihaa ja VIPtiistai-leffat Filmtownista. Juuri näin, ei aamutakkia (kaupungin valikoimat ovat yksinkertaisesti surkeat!!), ei sähköhammasharjoja (meni inspiraatio niitä etsiessä), ei mitään! Anemia iski, onneksi huomenna menen heti aamusta ripsi-ja kynsihuoltoon, se varmaan piristää :)

 Ilma alkoi taas pakastua kaupungille lähtiessä, mutta siitäkös viis! Jos tuntui hamepäivältä, niin minkäs teet. Halusin myös vähän aurinkoa päälleni, joten asusteet oli sitten keltaiset :)

Paita on Kontti-kirpparilta Kuopiosta, 1e, hame Joelle-merkkinen, Turusta Uffilta 1e, vyö ja laukku Kuopion kierrätyskeskuksesta, yhteensä 2e. Löysin nuo keltuaiset, kun vietiin meidän entinen ruokapöytä ja tuolit kierrätyskeskukseen jonkun onnekkaann löydettäväksi. Harhauduin (ylläri!) kiertelemään, ja nuo löytyivät. Ihastuin!



Olen tullut siihen tulokseen, että alennusmyynnit eivät vaan ole minua varten, se on huomattu ennenkin. Kaikkein parhaat löydöt teen aina silloin, kun en tarvitse yhtään mitään, mutta SE oikea takki/huivi/kenkäpari vaan löytää minut, ja sittenhän se on menoa. Sitä odotellessa sitten :) Paitsi että, löysinhän sittenkin yhden aleostoksen! Ostin Seppälästä Eiffel-tornia mallaavat pikkukorvikset! Yleensä suosin yksilöllisempiä/käsintehtyjä/uniikkeja koruja, mutta nämä olivat symppikset.

Kun en ostanut mitään, voin saman tien raakata kaappeihin vieläkin enemmän lisätilaa! Ohessa löydöt, ottakaapa yhteyttä ja ostakaa pois! Juu,  ja Muru räppäsi salakuvan glorianlukuhetkestä :)


MYYDÄÄN tarpeettomana hyväkuntoinen PYYKINPESUKONE (Rosenlew Passeli 971 Classic). Päältä täytettävä, toimii mainiosti ja sopii pieneenkin tilaan. Hp. 40e

MYYDÄÄN myös käytettyjä HOKKAREITA:

*Bauer Power 49, koko 8, lesti D. Hyväkuntoiset, olleet käytössä vain pari kertaa.  Hp. 90 e.
*Bauer International 77, koko 5, lesti D. Kunto ok, olleet käytössä yhden talven. Hp. 50 e.
*Montana Hawk, koko 35 (noin), lesti D. Kunto ok, olleet käytössä yhden talven. Hp. 25 e.
*Canadien Team, koko 36, kunto ok. Kunto ok, Hp. 20 e.
*105 Graf Competition, koko 34. Nauhat uupuvat ja terä teroitusta vailla, muuten kunto ok. Hp. 10e.

Lisätietoja saa kysyä, ja sovittamaan sopii tulla :) Ostohalukkuustarjouksia otetaan vastaan numerossa 040-7483454/Suvi sekä sähköpostitse osoitteessa suvi.monkkonen@onnistamo.fi


hrr.hrr.

Jep, alennusmyynteihin käypi tiemme. Aamutakkia mä metsästän, tahdon saada suuren (ja lämpimän)! Näillä mennään, talviaamut ovat kylmiä ja hytisyttäviä.

Ohessa kuva pihalta. Kaunista, mutta kylmää, nyh! Joko voisi ollä kohta kesä? Ei oikein auta, että päivä jo pitenee... Tuntuu, että olen ihan ulalla koko elämäni kanssa, mitä haluaisin tehdä? Eipä aika etenisi, niin ei tarviisi miettiä.


27.12.2010

Oi kasviskeitto, missä olet?

Joulu on kerran vuodessa vaan, ja onneksi näin. Kinkkua on tullut syötyä joka paikassa, sukulaisia nähty (mikä oli ihanaa!) ja sopivassa määrin olen ollut eristyksissä muusta maailmasta. Olen vaan kellunut joulukuplassa :) Nyt on kyllä totuuden nimissä semmoinen olo, että onpa kiva, kun joulu on ohi! Koitan pitää tämän viikon aivan lomaa, mutta katsotaan miten onnistun... Ainakin lenkkipolku kutsuu houkuttelevasti!

Luin vanhasta Gloriasta jutun Alf Rehnistä (olen lukenut sen aiemminkin, mutta nyt löysin sen uudestaan), ja olen aivan innoittunut! Hyviä ajatuksia! Ja Gloriasta puheen ollen, pakko mainita, että uuden päätoimittajan Sami Sykön mukana lehti on muuttunut ehdottomasti edukseen! Tykkään tosi paljon hauskuttelevista muotijutuista ja "ei niin pönöttävästä" asenteesta. Jatkakoot samaa linjaa, niin voin lueskella lehteä toisinaan jatkossakin.


Jouluaattona oltiin vastaanottamassa pukkia asiaankuuluvasti kummitytön perheen luona. Kauhea vilinä ja huiske oli, kun 3-8-vuotiaat tyttöset jännittivät ja hysterioivat pukin tuloa. Ja mikä määrä lahjoja! Ihan kamalaa touhua oikeasti, tenavat repivät lahjoja auki sellaisella vauhdilla, etteivät ehtineet keskittyä yhteen pakettiin kerrallaan ollenkaan. Osa lahjoista ajautui käärepaperien myötä suoraan roskasäkkiin, josta ukki niitä onki päätään pudistellen pois. Onkohan tässä ihan oikeasti mitään järkeä, kysynpä vain? Ekaluokkalainen tenava sai kosketusnäyttöpuhelimen (huom! entisen, vuoden vanhan kännykkänsä tilalle) jne. Ööh...? Ehkä mä olen sitten se joulun ärsyttävin ihminen, joka ei tajua, miksi lahjoja pitää olla tenavaa itseään korkeampi pino.

 Maailman ihanin siskontyttöni Kiira osoittaa fashionistan elkeitä jo nuorella iällään. Heti paketista paljastumisen jälkeen kyseinen asu oli joulun hitti, mikään muu ei oikein kelvannut päälle. Pinkki balettiasu ja vaaleanpunaiset minireinot kieltämättä olivat särmä yhdistelmä. Poseerausta löytyi jo pienenä, ja mikä ettei, kun äitinsä on entinen malli ja isänsäkin ihan salskea mies. Ja minä yritän parhaimpani mukaan olla se hauska täti (tosin olen ainut täti, mutta silti), joka pitää huolen tyttöilyhömpötyksistä ja "ei niin vakavasta" puuhastelusta :D


Siskon 3-kymppisillä tapsanpäivänä päällä oli se muutama päivä sitten luokseni osaantunut kirpparilöytö. Paita on Vilan ja kunto erinomainen, hinta City-Pörssissä 2 e. Ostin sovittamatta, ja hienosti passas. Tuli samantien yksi lemppareista! Kuopiosta kyllä puuttuu kunnon kirppari/second hand-liike. Semmonen houkutteleva ja anti-nuhjuinen! Olisin vakioasiakas. Sellaista odotellessa...


Tässä näkyy nyt hämärästi se pinni, jonka löysin Helsingistä Vanhan joulumyyjäisistä. Kuva kyllä jättää aika paljon arvailujen varaan :) Ostin pinnin joka tapauksessa siinä mielessä, että voin askarrella kotona vastaavia lisää omista pinneistä, pitää vähän mallia ja tekniikkaa katsoa tuosta! Ajattelin muutenkin tässä joululomalla viettää laatuaikaa alennusmyyntien sijaan ompelukoneen kanssa. Muutama viikon päästä olen suuntaamassa Teneriffalle juhlimaan äidin synttäreitä, joten reissuun olisi tarkoitus väkerrellä muutama señorita-tyyppinen hamonen :)

Ou jee, nyt on kuvat koneella ja kone saa taas jäädä lepoon. Pakkanenkin on laskenut niin, että voi suunnata lenkille pikkukoiran kanssa, ihanaa!

24.12.2010

Rakkautta ja valon juhlaa keskelle talvea!

Eilen vietettiin Murun kanssa jouluvalmisteluiltaa oikein perinteisesti. Kuunneltiin joululauluja, askarreltiin ja paketoitiin, juotiin glögiä ja vahdittiin kinkkua. Yhden aikaan, kun kinkku oli valmis, syöpöteltiin sitten urakalla kinkun, omppujen ja sinihomejuuston voimin.

Nyt vaan kuvia, ja niiden myötä ihanaa joulua kaikille! Alan valmistautua syömätalkoisiin :D
 Muru koristelee kuusta. Miehen homma on laittaa kynttilät ja tähti. Ihan hyvä kuusi, pimeessä haetuksi... Akvaario peittää sopivasti kohdan, joka osoittautui aika kaljuksi :D

Lempikoriste kuuseen laitetaan ekana! Kenkiä kuusessakin, ihanaa!

Ja missähän ne loput koristeet olikaan? Tässä päällä muuten se toissapäivänä hankittu kietaisumekko, josta kerroin. laput on irroteltu, että alkuperää en tiedä, mutta minä löysin sen kirpparilta (hinta pari euroa). Huivi on Pariisista parin vuoden takaiselta reissulta.

 Koristeet löytyi, jee! Muru kokeili uuden kameran (Nikon 3000) eri asetuksia, niin keskittyi sitten dokumentointiin :) Minä sain koristella.
 Pienellekin tuli joulu! Käytiin eilen maalla, maalaisserkut Bella ja Hessu (jykevät norjanharmaathirvikoirat) laittoivat joulutervehdykseksi Rolfylle oikean hirven sääriluun! Muru sahasi sen kolmeen osaan, ja Ärrä tuhosi yhden osan jo eilen illalla. Kyllä oli taas pieni onnessaan!
 Posepotretti. Pitkän naisen onni: vielä pidempi mies <3
 Rolfy ottaa rennosti... Luunjälkeishengailua!
 Veljenpoikien paketti sai sarjikset kääreeksi. Boikotoin lahjapapereita, kun lyhyen elinkaarensa aikana niiden perimmäinen tarkoitus lienee vaan aiheuttaa ympäristökuormaa... Kierrätys kunniaan, ja nättejä, persoonallisia paketteja tulee silti!(PS. Välipäivinä tulossa kirjoitus swoppauksesta...)
Pakkasta ulkona -30, ei oikein tarkene pikkuotus omalla turkilla! Kiedoin aamu-ulkoilulle alimmaiseksi Murun vanhan kaulaliinan ja sitten vielä oman takin päälle. Umpihankireippailussa Rolfy tarkeni, paikalle jäädessä heti alkoi tärinä ja tutina.
ILOISTA JOULUA!

23.12.2010

Krääsäangsti

Eilen näin kaveria kaupungilla, joka hiki pipossa säntäili täysissä kaupoissa ostamassa lahjoja kavereilleen. Lyhyt keskustelutuokio paljasti, että sille ja sille pitäisi vielä ostaa lahja, mut emmää niin kallista kuitenkaan... Tuloksena: krääsää, tekolankasukkia, tekokuitua ja suklaata. Ööh, anteeksi vaan, mutta kuka haluaa antaa mitätöntä krääsää tai kuka  haluaa sitä saada? Mitä on pakkoantaminen?

Voisikos vaan antaa lahjat tärkeimmille, joille oikeasti haluaa antaa? Ja mikä lahja on? Aikaa, itse tehtyjä herkkuja vai joku oikeasti tarpeellinen ja toivottu lahja? Nurkkaan pyörimään jäävää enkelisaippuaa tuskin kukaan tarvitsee... Toisaalta kohteliaisuuslahjoiksi kannattaa valita semmoista, joka ei a)jää pyörimään b)rasita luontoa kohtuuttomasti. Suklaa (varma menekki :D), pullo maukasta viiniä tai glögiä, tai vaikka jouluista teetä  tai kahvia. Varmaan uppoaa, eikä toisaalta rasita antajan kukkaroakaan liikaa!

Lähden kohta hakemaan Murun lahjan keskustasta ja sitten on tiedossa sukuloimista. Mutta kaikista muikeinta on se, että tänään alkoi lomalomaloma!!!!! Tiedossa kuusen koristelua, tonttujen asettelua ja glögiä. *maisk, maisk*

Ai niin muuten, suunnitelmissa on aloittaa Onnelasta-blogia (http://onnelasta.blogspot.com/) kirjoittavan Eveliinan kanssa kokoilla karppiherkkuohjeita blogeihimme. Ite oon karppaillut jo 1,5 vuotta (nykyään tiukemmin kuin alkuun), ja Eveliina on taas on mielettömän taitava leipomaan ja koristelemaan!

Tässäpä Murun ottama kuva olkkarista ennen koristeluja :)


22.12.2010

Aarreaitta

Huomenissa puolelta päivin alkaa lomalle laskeutuminen, mutta tänään kävin jo vähän tonttuilemassa kaupungilla. Tosin, kyytiä odotellessa lipsahdin sitten penkomaan aarreaittaa kirpparille City-Pörssiin. Löysin niin hienoja vetimiä, ettei oo tosikaan! Tuntuu kuin joulu olis tullut jo etuajassa :) Kaksi Vilan paitaa ja yhen siniturkoosin kietaisumekon, josta oli laput irrotettu. Kaikki ihan uudenveroisia, ja hinnat 2-3euroa :) Kirpparit <3 <3 Murukin liittyi joukkoon omien tonttuilujensa jälkeen. Kaksi tosi hyvännäköistä kauluspaitaa löytyi... sepäs vasta hyvä, usko kirppareihin kasvaa joka kerta :) Minulla onkin visiona ylipäätään kirppareiden suosion kasvattaminen: eikä muun shoppailun lisäksi vaan sen korvaajana. Laitoin kaikki vermeet pesuun, joten kuvia ei oo vielä saapuvilla... niitä tulee näkyviin sitten ajan myötä :)

Tänään töiden jälkeen oli päivän agendana kodin joulukuntoon laittaminen ja kauppareissu "muutamien" muunkin samaan aikaan kauppaan menneiden kanssa. Huhhuh, johan oli jonot! Muru halusi ehdottomasti oman kinkun kotiinkin, vaikka onhan sitä tietysti tarjolla joka paikassa joulun aikoihin... Tulee siitä kinkun tuoksusta kyllä oma tunnelmansa joulun alla, joten pitihän se potkallinen könkkö hankkia, että jää pikkukoirallekin kaluttavaa.

Hankittiin myös kuusi ennen saunareissua. On oikein hieno ja sopivan kaponen :) Toivottavasti ei karise kamalasti. Voi olla Rolfysta hassua taas saada reviirille merkiksi kokonainen kuusi!

Mutta nyt on koti siivottu, lahjat melkein paketissa (huomiseksi jää mukavaa koristelua ja sukulointia).


20.12.2010

Helsinki in my mind

Jahas, työ- ja kaupungistelupäivä takana Helsingissä :) Nyt vietän aikaa siskon kanssa, katotaan Huippumalleja haussa ja mietitään joko kohta saa alkaa nukkumaan?? Pojat lähti bändikämpälle treenaamaan... Siskon mies soittelee skebaa ja Muru laulaa. Rouheeta :)

Käytiin töiden jälkeen Murun kanssa pörräilemässä keskustassa. Syötiin aivan huippu espanjalainen joulupöytä-ruoka Casa Largossa, ja sitten vaan pällisteltiin. Käytiin joulumarkkinoilla (ranskalaisia myyjiä <3) ja joulumyyjäisissä Vanhalla. Myyjäisistä löysin aivan todella muikean pinnin! Laitan sen huomenna, näätte sitten.




Tässä lyhyesti tunnelmia kaupungilta. Ihanan jouluista!  Lukemisiin taas, huomenna vuorossa Kouvola!

19.12.2010

Pikkujoulukauden päätös

Sunnuntai-aamut ovat parhaita! Iso kupillinen kahvia kermalla (vai kermaa kahvilla?), paksu Hesari ja hyvä aamupala... Eikä kiirettä mihinkään. Mahtavaa! Tosin, iloa pilaa se, että reilusti suurin osa Hesarista on tällä hetkellä mainostajien valtaamaa tilaa. Kokonainen sivu toisensa jälkeen täyttyy vaan mainoksista, mainoksista ja vielä isommista mainoksista. Ja jokainen pulju tarjoaa tätä vuonna "joulun toivotuimmat lahjat"... Minä oon skipannut suosiolla lahjojen ostamiset jo parina vuonna. Valmistelen läheisille jotain pientä itse. Aikuisten kanssa ei tänä vuonna vaihdeta lahjoja (paitsi Murun kanssa jotain pientä), mutta pikkutytöille sitäkin enemmän :) Siskontyttö Kiira ja kummityttöni Elina saavat varmaan varautua lahjavuoriin!

Tämän aamuiseen sunnuntai-idylliin tuli särö myös naapurin suunnasta. Kesällä ja alkusyksystä elämäämme mekkaloinnillaan sabotoinut lähes kuuro naapurimme oli pitkään missä lie hoitokodissa, ja ah! mikä rauha rapussamme vallitsikaan! Paino sanalla lähes kuuro... koska kuulo ei ole mennyt kokonaan, hän ja hänen seuralaisensa joutuvat sitten huutamaan toisilleen koko ajan. Mieluiten ilmeisesti käytävässä meidän oven takana.  No arvatkaapa WHO´S BACK???? Ja siis megalomaanisen comebackinsa ajankohdaksi hän on valinnut pikkujoulujenjälkeisen aamun.... Tosin hänellä ei varmaan ole ollut pikkujouluja, ei sen puoleen. Voi kökkö, nyt sitä saa taas hajoilla tuon metelin kanssa... Rolfy ei arvosta naapurin edesottamuksia ollenkaan, vaan ärisee ja purisee kiukkuisena viltillään.


Olin tosiaan eilen Kuopion Nuorkauppakamarin pikkujouluissa ravintola Osissa. Ohjelmaan kuului kaikenlaista virallista ja epävirallista, ruuat ja juomat viimeisen päälle sekä tietysti vapaata mutta pakollista seurustelua. Olin paikalla ensi kertalaisena, ja vieläpä avecin ominaisuudessa (en siis vielä kuulu ko. järjestöön), ja minut oli plaseerattu eri pöytään, kuin se ainut tuttuni. Eipä siinä mitään, enpä ensimmäistä kertaa mennyt kemuihin, joissa on vain tuntemattomia ihmisiä. Tutustuin tosi kivoihin ja mielenkiintoisiin ihmisiin! Ruuat olivat maukkaita, mutta tunnustan tykkääväni enemmän samojen taustavoimien pyörittämästä ravintola Hiilestä.

Juhlissa oli pukukoodina smokki/pitkä iltapuku (tilaisuus alkoi klo 18 jälkeen), niin kuin eilen jo alustinkin.  Etikettiä oli pääosin noudatettu hyvin, joitain poikkeuksia lukuunottamatta. Lupasin eilen kuvia asustani, tässä tulee! Kuvissa näkyy myös nykyinen tukanväri, josta tuli loppujen lopuksi ihan onnistunut :)

 Oon ihastunut Mungolifea (http://www.rantapallo.fi/mungolife/) kirjoittavan Annan tukkaan, niin päätin itsekin laittaa reilusti kiharaa ja pörhellystä illaksi. Tukka on aika painava, niin kiharat eivät vaan aina meinaa pysyä kovin hyvin. Otan enemmän kuin mielelläni vastaan hyviä vinkkejä ihmisiltä, joilla on kokemusta piikkisuorien hiusten kihartamisesta (ja vielä niiden säilyttämisestä viittä minuuttia pidempään?)!!
Jaiks, tämän kuvan jälkeen taitaa olla aika lähteä lenkille/iltapukukaupoille :D Kamera leventää, uskokoon ken tahtoo! Nyt ymmärrän, miksi monissa blogeissa kuvat on otettu sivusta päin... Hahahah, uutta oppii!

Iltapuku on aika perusmusta, La Femmen puku, jonka ostin joskus vuonna kynä ja paperi uudenvuodenbileisiin. Haluan yleensä lisäillä jotain persoonallista asuihin (kukapa ei?), niin ostin sitten Tiimarista joulunpunaisen höyhenpuuhkan, josta ompelin pukuun pikkujouluihin sopivat tuuningit ja askartelin vielä hiuksiinkin sopivan koristuksen. Mitä tykkäätte? Punanen ei kyllä värinä ole mulle omimpia, mutta menköön nyt joulun siivellä sekin...
Takkina oli illalla mokkainen, karvavuorellinen Espritin takki. En omista tällä hetkellä nilkkapituista talvitakkia, joka olisi tietysti ollut passeli iltapuvun kanssa, mutta lisäksi halusin vähän epävirallistaa asua, ettei mene liian pönötykseksi.


Nyt pitää alkaa kyllä valmistella huomista koulutusta. Lähden tänään Helsinkiin työreissulle, luvassa on palaveria, koulutusta ja presentaatiota... Tiukat työpäivät luvassa, huh! Kivaa on se, että pääsen kyläilemään samalla reissulla siskon perheen luona pitkästä aikaa <3 Murukin otti pari päivää vapaata, niin voi lähteä mukaan. Maanantaina ehtisi varmaan käydä vähän kirpparoimassakin Helsingissä....

18.12.2010

Tukkakeissi

Kävin viime viikolla laitattamassa ripsiin kestoboostausta kantis-kauneushoitolassani Hyvänolonkeskus Relaxilla Kuopiossa. Viimeksi pari kuukautta sitten laitettiin vähän pidempiä räpsyttimiä, nyt kokeiltiin uusia J-mallisia, ihan vähän lyhyempiä tekeleitä. Nämä on ainakin helpommat käytössä, eivät ota kiinni silmälaseihin ym koko ajan. Lopputuloskin on vähän luonnollisempi, kuin hyper-räpsyillä. On nämä kestoripset vaan niin ihanat :) Omat harmaahapset vaipuu aivan unholaan, ja naama on suht freesi vaikka pelkällä huulikiillon lisäyksellä arkena.. Helppoa ja hilppeetä!

Ripsien siistiminen toi tullessaan tukkakriisin. Kesällä ei paljon tarvinnut vaalennella, kun aurinko raidoitti omia kutreja ihan tarpeeksi. Nyt sitten puskee juuresta suomalaista perus-maantietä. Eipä auttanut muu, kuin pistää vaalennuspurkki Murun käteen ja alkaa värjäystalkoisiin. Tänään on kauden viimeiset pikkujoulut, joten tukkakin saisi olla kuosissaan.

Värjäsin (tai koitin...) viimeksi värjätä tukkaa kotona astetta tummemmalla sävyllä... Joo-o, ei mennyt ihan niinkuin Strömsössä! Lopputuloksena oli silmänalusten värinen tukka! Kriisihän siitä tuli, kun pää muistuttaa rotan takamusta! Pari pipopäivää, ja excursio kaverin luo highlight kit-purkin kanssa päästivät pahimmasta piinasta, mutta episodi aiheutta tiettyä epäluuloisuutta kotivärjäilyä kohtaan.

No hätä, eikä tukkakriisi lue lakia, joten purkki kouraan ja peukut pystyyn... Tämä oli tavoitetila:

Kuva on viime heinäkuulta, jotain ihme viihteelle-lähtö-muikistelukuvia :) Hehkeetä... No joka tapauksessa tukka on vaalea ja ihan kiva. Lisään tänään kuvia, kuinka nykytukan kanssa kävi, nyt se on vielä märkä, kun kävin juoksulenkin jälkeen justiinsa suihkussa.

Tänä iltana saa miettiä tyttöjen juttuja ja tälläystä muutenkin! Sain kutsun kaverin aveciksi Kuopion nuorkauppakamarin pikkujouluihin, jotka järjestetään ravintola Osissa Kuopiossa. Pukukoodina on pitkä iltapuku! Olen aivan innoissani, glamouria tihkuvia juhlia ei ole koskaan liikaa! Pitänee kaivaa iltapuku naftaliinistä ja tuunailla siihen hiukan pikkujouluihin sopivaa hilpettä ympärille. Muru on kotona illalla, niin saa ottaa kuvat sitten huomenna lisäiltäväksi :)

Nyt kun kerran kesää fiilistelin, niin laitan loppuun edellisen kuvan jatkoräpsäyksen, jossa näkyy luotto-kulkupelini, eli vaaleanpunainen mummorini, jolla huristelen joka paikkaan. Sain sen Murulta synttärilahjaksi viime huhtikuussa, ja se oli rakkautta ensi silmäyksellä...


Hameen olen ristinyt Carrie-hameeksi, oon tehnyt sen itse vanhoista valoverhoista Hoviompelijalta saamallani kellohameen kaavalla. (Hoviompelijani tekemisiä voi seurata myös osoitteessa: http://hoviompelija.blogspot.com/). Hame aiheuttaa baarissa aina ihmettelyä ja hypistelyä, varsinkin miespuolisissa kanssajuhlijoissa :D Mitäpä te tykkäätte? Laukku on Lontoosta ja kengät on ihanat ruusus-sipsukengät, jotka olen saanut Murulta lahjaksi pari vuotta sitten, ihan seurustelun alkupuolella.

Vaan jatkoa glämörööseistä juhlista seuraa huomenissa. Ihanaa viikonloppua kaikille!

16.12.2010

Uusi kirppari tarkastettu!

On kerrottava pikapikaa uudesta Kuopiolaisesta kirpputorista, jonne eksyin tänään töistä tullessa. Huomasin kadulla kyltin, ja ikuisena aarteenmetsästäjänä lähdin jäljittämään. Muutaman kulman, parien rappusten ja oven jälkeen löysin kerrostalon kerhohuoneeseen, jonne asukkaat ovat vapaaehtoisvoimin virittäneet pysyvän kirppiksen! Kirppari on auki noin joka toinen viikko, tai jos pitäjillä on muuten tylsää. Aukiolosta ilmoitetaan vain kyltillä lähikadulla, mutta jos sattuu onnekkaaseen aikaan menemään ohi, niin kannattaa kyllä poiketa! Osoite on Pohjolankatu 22 B, kerhohuone.

Tavara oli tosi hyvälaatuista ja järjestyksessä. Eikä mitään pelkkiä mummojen kuteita, vaan ihan nuorten vaatteita, asusteita, kenkiä, kirjoja jne. Se on sanottava, että vaatteet olivat hyväkuntoisia (niillä on ihan säännöt siellä keskenään, mimmoisia saa tuoda) ja edullisia, kun voittoa ei ole tarkoitus tehdä. Löysin kivan virkatun pinkin jakun, josta saa vaikka huivin kanssa tai näyttävällä korulla kivan lämmikkeen vaikka töihin. Ja sitten, aarteista aartein ihanuus: posliilinen kultareunainen teekannu, jossa on muutama pinkki kukkanen <3. Juuri passelin niihin hetkiin, kun elämä potkii päähän. Tai niihin, kun olo on niin hattara ja prinsessainen, ettei teen tarjoileminen mistään muusta tulisi mieleenkään!

Miehen mielestä kultareunaiset astiat ovat ihan ok, mutta hienoista kritisointia aiheuttaa niiden käsintiskattavuus. Kumma juttu kuulemma, kun meillä ei ennen ollut astianpesukonetta, niin oli kyllä pesunkestävää lautasta ja kuppia, mutta kun Lady tuli taloon, niin johan alkoi kultaista kuppia ilmestyä riveihin. Hmm... no, käsintiskauksen jaloa taitoa on hyvä pitää yllä :D

Ladystä tuli mieleen kaverin vuokraheppa, jota kävin moikkaamassa vähän aikaa sitten. Pääsin selkäänkin, ja kuka väittää, ettei ratsastus ole urheilua, on niin totaalisen väärässä! Tamma oli kuitenkin oikein kiltti ja yhteistyökykyinen. Ilta ei tehnyt yhtään hyvää heppakuumeelleni, joka puskee aina välillä päälle! No kuvia voi katsella ja varmaan pääsen Ladyakin rapsuttelemaan aina silloin tällöin.



Kuvat on otettu ratsastelun jälkeen, joten huomata sopii erityisesti punainen nenä ja leveä hymy naamalla :D Kerran heppatyttö, aina heppatyttö. Eihän siitä mihinkään pääse... Vai onko muita kokemuksia?

Loppuun vielä kuva Rolfyn huippuhuvista, jugurttipurkin jämien nuoleskelusta. Tyyppi on aina umpsukkeluksissa jugurttipurkissa ja naama ja irokeesi valkoisena... Mutta ah niin iloinen koira sen jälkeen!

Työkiireiden loppukiriä pukkaa

Havaittavissa on ehdottomasti työkiireiden loppukiriä ennen joulua. Jos viikon vielä pinnistelisi, sitten tiedossa olisi reilusti lomaa! Ensin uuden vuoden yli, sitten vähän aikaa töitä ja tammikuun puolessa välissä viikoksi Kanarialle! Ei mikään eksoottisuuden perikuva matkakohteena, mutta aurinkoa ja lämmintä... Kelpaa mulle!

Tänään on kohtapuoliin tiedossa yksi tiukka työpalaveri, johon koitan miettiä päällepantavaa. Asun pitää viestittää päättäväisyyttä ja asiantuntijuutta ja minuahan-ei-lytätä-tyyppistä asennetta. Toisaalta, sama asu saisi kertoa, olen hyvin yhteistyökykyinen ja periaatteellisella tasolla avoin ajatuksillesi. Haastavaa... Pitänee virittyä tunnelmaan miettimällä Blondin kosto 1-elokuvaa. Siis sitä kohtaa, missä Elle Woods näyttää kaikille, mistä blondienergia on tehty! Oikeasti, se elokuva on ihan väärin ymmärretty. Moni näkee sen vaan pinnallisena blondihömppäkomediana, mutta siinä on oikeasti syvempi sanoma siitä, että jokainen voi menestyä omilla avuillaan, kun uskoo itseensä ja muihin. (Jatko-osat on sitten ihan roskaa, ja alkuperäinen ajatus on menetetty.)


Jouduin nyt tyytymään vanhan kameran käyttöön, kun uudesta järkkäristä oli pahimmoilleen akku loppu. No, pikkupokkarilla tuli nyt itseräpsittynä tämmöisiä kuvia. Virallinen valokuvaajani oli itse parhaillaan töissä, joten tähän on tyytyminen :) Tykkään tuosta paidasta hirmuisesti, se on muuten siskolta saatu ja hame kirpparilta, maksoi euron. Jep, problem solved for today!

Eilen illalla kaipasin potkunyrkkeilytreenien jälkeen jotain rauhallista tekemistä, niin selasin joskus ammoin ilmestynyttä Me Naiset-lehteä (numero37/2010 itseasiassa). Drew Barrymoren haastattelua lukiessa mietin, että vaikka kyse on Drewn brändistä ja mielipiteet sen mukaisia, niin ajatuksia se herätti silti, ainakin minussa. Tyyppi sanoi, että menneisyytensä takia hänen ei koskaan ole tarvinnut teeskennellä olevansa täydellinen tai virheetön, ja se on ollut vapauttavaa. Uskon, sillä minusta löytyy myös luulosairausasteikon ulkopuolelta perinteisiä suorittajan oireita, joista haluan ehdottomasti eroon! Sitä opetellessa...

Olisko hyviä vinkkejä sille tielle?


15.12.2010

Uusi alku, uudet kujeet!

Pari sanaa minusta alkuun. Koitan elää ympäristöystävällisesti noin ylipäätään. Myönnän, että minulla on dominoiva kenkäfriikkiysgeeni, mutta syytän siitä isoisän isää, joka oli suutari, sekä isosiskoa, joka jalosti taipumusta ansiokkaasti eteenpäin. Vuosi sitten laskin kenkäparreja olevan liikaa, joten pidin tyttöjeniltaa ja annoin suuren osan pois. Osan myin kirpparilla. Nyt kaappeihin mahtuu taas, ja sekös vasta on inspiroivaa! Havahduin äskettäin huomaamaan, että taisin olla väsynyt ja tylsistynyt. Tekemistä oli vailla muille jakaa opiskelujen ja työnteon takia. Siinäpä ongelma olikin, taisin unohtaa tärkeimmän eli iloisen ja ennenkaikkea pölvästisen humoristisen asenteen elämään. Sanon aina, ettei saa jäykkistellä ja pönöttää, mutta mitäpä oli oma elämä? Älä tee niinkuin minä teen, vaan tee niinkuin minä sanon.

En kuitenkaan halua elää sillä lailla, ja seurattuani ihania blogeja päätin perustaa oman. Harrastukseksi ja kirjoittelun hauskuuden vuoksi! Maailmassa tuntuu olevan kauheasti ihmeellisiä asioita, joita tekisi mieli pohtia ja pureskella, siinäpä tällekin blogille tavoitetta!

Ajatus on kirjoitella kaikenlaisista elämää suuremmista ja varsinkin pienemmistä aiheista, ihanuuksia ja helmihetkiä unohtamatta. Mukana seikkailevat ainakin naisen luottoasusteet: komea mies ja pieni villakoira, jonka kuva alla. Rolfy on 7 vuotta, ja hän ottaa vakavasti tehtävänsä elämän hauskuuttajana ja viluisen emännän lämmittäjänä :)


Olen kesän lapsi henkeen ja vereen, ja arvatkaa mitä ihanaa huomasin tänään? Alle viikon päästä on yö pisimmillään, eli sitten alkaa valostumaan! Pian, ihanaa, saa käyttää mekkoja ja ruskettua! Siihen on vielä vähän aikaa, mutta eiköhän se nopeasti mene... Sillä välin pitänee topata päälle kaikki mitä löytyy ja lähteä pikkukoiran kanssa ulkoilemaan.

Seuraavaan kertaan, *muiskista*!