On siis kevät, ja sitä pitää asiaankuuluvasti juhlistaa. Oheiset kuvat ovat "ennen"-tyyppisiä kuvia, ja kirjoituksen lopussa paljastuu salaylläri.
Noissa kuvissa näkyy nyt se itseompelemani hamonen taannoin mainitsemastani sirkus-karuselli-kertakaikkiaan-ylitsepääsemättömästä-kankaasta. Se on jo ollut monessa mukana ja todistanut a) rutistuvansa helposti ja b) olevansa silti kelpo hame, joka päällä pieni rapatessa roiskuu-tyyppinen mellastus ei haittaa.
Eilen oltiin vähän juhlistelemassa tenttieni loppumista, ja kotona kokkaillun aterian jälkeen suuntasimme porukalla Cheekin keikalle Puikkariin. Voi apua, hauskaahan meillä oli, mutta eihän se poski nyt ehkä ihan meikäläisen mielestä parhainta musaa edustakaan (vaikka eturivissä keikalla heiluinkin, mainittakoon, ettei silminnäkijät ala naljailla...). Hilpeässä mielentilassa ne kesärenkutukset toimivat ihan mukiinmenevästi, ja sehän on tärkeintä.
Hauskuutta aiheutti myös havainto, että jokainen biisi taisi päättyä räjähdys-soundiin. Mulle tuli aivan lähtemättömästi mieleen frendien Ross ja sen musiikit :D Kuka havaitsee yhtäläisyydet? Repeilin siellä keikalla sitten sille mielikuvalle ihan pipo pinkeenä, mutta kuten sanottua, hauskuus on pääasia.
Josta siis saakin aivan loistavan (?!) aasinsillan tähän loppuun. Istuin siis eilen ihanat 5,5 tuntia kampaajalla, jossa Miia värjäsi multa hiukset ja leikattiin niitä samalla vähän pidemmiksi. Sinettikiinnityksellä Thaimaan-tuliaset laitettiin osaksi omaa pehkoa, ja hyvin ovat ainakin vuorokauden verran tuntuneet pysyvän. Ihana ihana pitkä tukka ja ruskea vielä, tykkään ainakin itse tosi kovasti!
Mulla olikin itseasiassa pari vuotta sitten melkein vuoden tumman ruskea tukka, ja tykkäsin siitä silloinkin ihan hullun lailla. Loppujen lopuksi kyllästyin juurikasvuun, joka pukkasi hurjaa vauhtia näkyviin, sen verran eloveenaa on tuo oma väritys. Nyt kuitenkin käyn uuteen taistoon sitä vastaan Miian suosiollisella avustuksella :) Jippakaijaijei!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti